Tominga O’Donnell kuráhtoresseija: Lawrence Abu Hamdan
Dán esseijas válddaha kuráhtor Tominga O’Donnell Lawrence Abu Hamdan’ čájáhusa Zifzafa duogáža MUNCH:s, ja deattuha Golanalážiid ávkkástallama ruoná energiija namas, jienaid govahallamiid ja vuosteháguid geavadiid.
Sámegillii jorgalii: Magne Ove Varsi
Mun deiven Lawrence Abu Hamdan (r. 1985) vuosttaš geardde go son vuostáválddii Edvard Munch dáiddabálkkašumi Osloves guovvamánus 2020.[1] Dat leai ovdal Covida ja ovdalgo ođđa MUNCH leai rahppojuvvon. Moai váccašeimme musea galleriija roava betoŋgaráhkadusas logát gearddis suodjegahpiroivviid, dan botta go son iskkadii lanja akustihka.
Mun dovden su barggu dáiddahkosiid bokte nugo Language Gulf in the Shouting Valley [Giellaávži Čuorvunleagis] (2013), video mii čájeha movt olbmot čoagganit 1967 mano rájá duohkai gaskal Syria ja Israela vuollástan territoriai Golanalážiidda čuorvut ustibiiddáseaset ja bearrašiiddáseaset nu gohčoduvvon Sáhppesalit linnjá rastá. Máŋga maŋit dáiddadahkosa gaskkas ciekkai video ja installašuvdna Rubber Coated Steel [Gummiin gokčojuvvon stálli] (2016) millii. Jietnaballistihka lađastallama bokte dat čájehii guđe láhkai guokte palestinalaš nuppelotjahkásaččat Oarjegáttis gottáhalaiga ealli ammunišuvnnaide dan sadjái go daid gummeluođaide maid israelalaš soalddáhat čuoččuhedje iežaset geavahan.
Lawrence’ bargu ovttastahttá guorahalli lađastallamiid, mat geavahuvvojit «garra» duođaštussan diggeáššiin, dáiddaprošeavttaiguin mat lahkanit viidát dovdo- ja govahallanlávdagovdodahkii. Son lea nákkáhallan doavttirin Goldsmiths:s jiena rolla birra juridihkalaš guorahallamiin, ja sus lea guhkes dutkanbargohárjáneapmi riektefonetihkas, seammás go son lea doallan čájáhusaid dálááiggedáidaga muhtin eanemusat árvvusadnojuvvon oktavuođain.[2] Su rolla lea gohčoduvvon «priváhta bealljin».
Rubber Coated Steel, bilde fra utstillingen Lawrence Abu Hamdan, Aux frontières de l'audible Frac Franche-Comté 2023. Med tillatelse fra kunstneren og mor charpentier. Foto: Blaise Adilon
Jagi 2023 son vuođđudii Londonii eaktodáhtolaš, epmolaš organisašuvnna Earshot [Gulloviidodat], mii buvttada jietnaguorahallamiid olmmošvuoigatvuohta- ja birasáššiide.[3]
Edvard Munch dáiddabálkkašupmi buvttii ruhtabálkkašumi ja čájáhusa ođđa museas. Okta illu dáid čájáhusaiguin barggadettiin lea ahte dat leat čalbmáičuohcci rahpasat. Dat bohtet almmá gáibitkeahttá čájehit dáiddadahkosa mii buvttihii bálkkašumi, dahje eará institušuvnnalaš vuordámušaid ahte galggašii heivet prográmmii dahje duhtadit dihto gehččiidjoavkkuid. Eaige dat leat gitta dáiddamáilmmi čavges guovdilastimis «ođđasiid». Danne leai vuosttažettiin Lawrence iežas duohken maid háliidii čájehit.
Go son evttohii guorahallat plánavuloš bieggaturbiinnaid Israela vuollástan syrialaš Golanalážiin, ja čanai dán norgalaš/sámi bieggafápmohuksemiid oktavuhtii, de munge ledjen dakkaviđe báras. Digaštalaime dan Londonis, aiddo dalle go vuosttaldedje Fovsen ášši jagi 2024 bieggaturbiinnaid sámi boazoguohtunguovlluin - mii rihkku ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna artihkkala 27 (ICCPR).
Son mihttii dás ja eamiálbmogiid vuostehágus stuorra bieggapárkkaid vuostá Isthmusas Tehuantepecas Meksikos movt ođđa solidaritehta fierpmádat bohciidii sin gaskavuođain geat gillájit bieggafápmui čatnaseaddji «ruoná kolonialismma» arkitektuvrraid vuolde.
Vuosteákkat bieggafápmorusttegiidda guovdilastet dávjá guokte beali: Oinnolaš beali – ahte dat leat romit ja huksedettiin bilidit eanadaga – ja jienalaš beali, dannego dat šlámaidit go biekkat bossot. Muhtimat eahpidit movt dat čuhcet ja váikkuhit lottiid ja elliid johtalanvieruide.
Dan sajis go oktageardánit vuosttaldit bieggaturbiinnaid, Lawrence’ čájáhus MUNCH:s guoskkahii máŋga guovdilis gažaldaga, nugo geat vurdojuvvojit miehtat gáibádusaide vai riikkaidgaskasaš dálkkádatjuksanmearit olahuvvojit, movt ođasmuvvi energiijagáldut duođai váikkuhit ja gii daiguin dahká dinestusa, ja makkár rolla jienas lea min birrasiin ja govahallanmáilmmiin.
Čájáhusa duogáš mii šattai Zifzafan MUNCH:s, leai go jagi 2023 bođii jearaldat Earshotii Al Marsadas, arábalaš olmmošvuoigatvuođaid guovddážis Jawlanis syrialaš Golanalážiin. Sii bivde ráhkadit dahkaluddama mii čájeha guđe láhkai 31 plánavuloš bieggaturbiinna váikkuhivčče guvlui. Dahkaluddan galggai biddjojuvvot ovdan duođaštussan diggeáššis man Al Marsad leai čuoččáldahttán israelalaš gávpesearvvi Energix Renewables vuostá.
Ráhkadan dihtii bieggaturbiinnaid dahkaluddama Jawlanis – mat šattašedje badjel 250 mehter alu – jietnateknihkar Adam Laschinger mátkkoštii Gailsdorfii Duiskii Earshot beales jidnet seamma sturrosaš turbiinnaid. Nugo Earshot čállá neahttasiiddustis: “Jidnemat ja mihtideamit mat dahkkojuvvojedje Duiskkas, dahke máŧolažžan digitálalaččat suddadit turbiinnaid šláma oktii Jawlana topografiijain.”
Dutkan ja dahkaluddan lea maŋŋil geavahuvvon máŋgga láhkai, earret eará vuođusin dáiddaprošektii Zifzafa.[4]
"Zifzafa" lea dološ arábalaš sátni mii čilge bieggatiippa mii salkkuha ja spargguha buot man guovdu boahtá. Dát leai dat biegga mii duháhiid jagiid ollodahkii buvttii vulkánalaš eatnama Jawlanii, ja dagai guovllu earenoamáš šattolažžan ruotnasiidda, eahppeliidda ja čirssaide. Bieggadilit dagahedje duođai ahte álggahuvvui báikkálaš energiijaprošeakta Davvi-Jawlanis, maid Energix álggos geahččalii oastit, Al Marsad raporta almmostahttá.[5] Maŋŋil go Israela soahteveahka bissehii báikkálaš álgaga, de jalgejuvvui geaidnu Energixii váldit badjelasas dán doaimma.
Klassihkalaš kolonialisttalaš ávkkástallama hámis galggai stáhta stivren Israeli Electric Company leat Energixa plánenvuloš energiijabuvttadeami áidna oasti.[6] Dát čuovvu guhkit historjjá mas Israel lea ávkkástallan Jawlana luondduriggodagain, mat earret eará lágidit riikii goalmmádasa olles čáhcegeavahusas.[7]
Energix-prošeavtta ođas lea ahte dat lea plánejuvvon dan viđa prosentii mii lea vel báhcán eamiálbmotguovllus. Bieggaturbiinnaid jienalaš váikkuhus dahká almmatge ollu stuorát guovllu ássameahttumin.
Go olmmoš guhká bargá prošeavttain, de šaddet namat, čoavddadáhpáhusat ja logut álkit diehttelassan. Danne áiggun doppidit veaháš ja addit veaháš konteavstta.
Israel vuollástii Syria Golanalážiid geassemánus 1967 nu gohčoduvvon Guđa beaivvi soađis. Badjel čuođi syrialaš gilis gos ásse badjel 100 000 olbmo, báhce dušše njeallje gili vel – gos eanaš drusalaččat ásse – main ledje sullii 7 000 olbmo. Buohkat earát fárrehuvvojedje bákkus ruovttuineaset ja hehttejuvvojedje máhccamis ruovttoluotta.
Namma "Jawlan" leai okta guovllu boares namain, ja israelalaš okkupašuvdnaeiseválddit ealáskahtte dan fas jagi 1967. Maŋŋil leat olbmot ieža – Jawlanalaččat – alcceseaset váldán ja geavahišgoahtán nama mihtilmas identitehtamearkan.[8] ON geavaha namahusa «okkuperejuvvon syrialaš Golanalážat».
Israel vuollástii guokte goalmmádasa Golanalážiin jagi 1967, ja válddii vel eanet guovlluid vuollásis Yom Kippur sođiid maŋŋá jagi 1973 Israela ja Syria berráhansoahpamuša olis. ON-veahka (UNDOF - United Nations Disengagement Observer Force) oaččui bargogohččumin doalahit dustenavádaga dán guovtti riikka gaskkas nu gohčoduvvon jagi 1967 mano Sáhppesalit linnjá guora.
Lawrence Abu Hamdan, Language Gulf in the Shouting Valley, 2013. Med tillatelse fra kunstneren.
Michael Mason geavaha iežas eisseijas Jürgen Habermasa doahpaga «eallinmáilmmi koloniseren» antologiijas The Untold Story of the Golan Heights [Muitalkeahtes muitalus Golanalážiid birra] (2023) válddahit movt Israel dađistaga lea rievdadan jagi 1967 militeara okkupašuvnna duođai annekšuvnnain 1980-logus go lea «lonuhan okkupašuvnna siviila stivrejumiin».[9]
Golanalážiid lágain 1981:s bággii Israel ovttabeallásaččat iežas duopmoválddi ja hálddahusa dán guovllu ala, riikkaidgaskasaš álbmotrievtti vuostá.[10] Dan rájes lea «israeliseren» mearkkašan ahte guovddáš almmolaš bálvalusat – čáhci, energiija, oahppu, heahtebálvalusat ja kultuvra – leat leamaš Israela geahču ja stivrema vuolde.
Israelalaš ássamiid viiddideapmi lea lassánan, ja 1981 rájes lea Jawlanalaččaide fállojuvvon Israela riikavulošvuohta. Sii geat leat biehttalan, leat ožžon «meroštalakeahtes našunaliteahta» iežaset ID-koarttaide, mii geavadis dahká sin stáhtakeahttájin. Nugo Mason čujuha, «Jawlana-identitehta lea báikáigullevašvuođa, syrialaš našunaliteahta, drusareligiovnna ja sekulára politihkalaš ideaid dynámalaš hybrida».[11]
Vuosttaš báikkálašválggat jagi 2018 Jawlana gávpogiin Majdal Shams, Buq'ata, Mas'ade ja Ein Qiniyye eanaš boikohttejuvvojedje – válgaoassálastin leai veaháš badjel 1 proseantta. Jagi 2019, Donald Trump vuosttaš presideantaáigodagas, dohkkehii USA Jawlana territoria israelalažžan. Maŋŋil go Assad-ráđđenvuohki gahčai juovlamánus 2024:s, de Israel rumii dohko ja válddii vuollásis Golanalážiid maŋimuš goalmmádasa.
[installation shot of tilted wall at MUNCH]
Installašuvnnas MUNCH:s, musea mihtilmas galleriijas logát gearddis vistti «smilččis», leat golbma oasi.
Golmmaoasát video Zifzafa: Livestream Audio Essay [Gulloesseija njuolggorávdnjen] (2025) projiserejuvvo miehtá áluseainni museas, ja leabbá danne gehččiid badjel geat čohkkájit ja čuvvot spealu. Uhcit projekšuvdna seamma seainnis čájeha teavsttaid mat leat jurddašuvvon rávdnjejuvvon speallovideoid njuolggoháladanjuogusin [live chat-sekšuvdnan]. Ordnejupmi čujuha dovddus spelliid sodjui maiddái doaibmat molssaevttolaš ođasgaskkusteaddjin. Mediaeanadagas, man háddjaneapmi ja bealálašvuohta ohpihii lassána, olahit speallit geat ovttastahttet speallama “hálademiin”, publihkaid geaid árbevirolaš ođaskanálat hárve fáhtejit, Twitch bokte, man miljovnnaid miel olbmot čuvvot. Rávdnjejeaddji nugo turkalaš-amerihkálaš Hasan Piker lea gulustuvvan dainna go ovttastahttá speallama sosiála ja politihkalaš kommentáraiguin ja go muhtimin ain gabahahttojuvvo vuođđovuogádagain.
[still from the computer game]
Zifzafa barggai ovttas Earshotain badjel jagi Jawlanalaš šuokŋadahkkiin ja jietnadáiddáriin Busher Kanj Abu Salehom čohkket gieddejidnemiid guovllus gosa bieggapárka leai plánejuvvon. Jidnemat ledje geo-lokaliserejuvvon, nu ahte dáiddadahkosis sáhttá johtit eanadaga čađa ja gullat jienaid juohke guovllus, lassin turbiinnaid dahkaluddojuvvon šlámaide.
45 minuhtasaš monologa Zifzafa:s álgá bieggamilluiguin mii govastahttá jaskes, ruoná boahtteáiggi – mii lea projiserejuvvon ráfálaš eanadaga vuostá. Go turbiinnat jorragohtet, de Lawrence geavaha veardidangovaid mat válddahit maid 70-90 desibela duođai vástidit, nugo «bovret goikemuvraseainni čađa» ja «guorbmebiilla mii meattilda du oaivvi bajil».
Spealli lihkada eanadaga čađa dan botta go muitalus manná kookhii (uhca visožii dahje skajážii) ja geassá ovdan muhtin Abu Saleh jidnemiid, ja maiddái báikkálaš šibitdoaktára Hassan Safadi ja beakkálmas njurggonasčuojaheaddji ja sávzaboandda Ibrahim Zen lávlagiid. Lávlun, kookhiid huksen, iehčanas čáhceinfrastruktuvrra ásaheapmi ja muoraid gilvin ruotnasiid sadjái orrot buot leamen Jawlanalaččaid vuosttaldandagut.
Dáhpáhusat čohkaluvvet Miguel de Cervantes’ muitalusas Don Quijote birra, mas sáŋgár rohkkáha «golbmalogi dahje njealljelogi bieggamillu jalggážis», go gáddá ahte dat leat jiehtanasat mat su leat njunnen.[12] Dát dáhpáhus seamma girjjis lea vuolggahan dajaldaga «doarrut bieggamilluiguin» – namalassii doarrut vašálaččaiguin mat rievtti mielde eai gávdno.[13] Adjektiivvas «quijohtalaš» lea seamma álgoboahtimuš ja mearkkaša ahte lea idealisttalaš gitta eahperealisttalašvuođa rádjai.
Dáiddadahkosis jearrá muitaleaddji leago Jawlanalaččaid dáistaleapmi Energix-prošeavtta vuostá quijohtalaš, muhto loahpaha ceaggás vuoiŋŋain: Vaikko lea meaiddestuvvon eatnamii, de vuordnu Don Quijote ahte gal son muhtin beaivvi vuoitá vašálaččas gii lea bieggamilluid hámis.
Váldoprojekšuvnna gurutbealde čájehuvvojit golbma oanehis CGI [dihtora buvttadan govaid] animašuvnna: Tilting at Windmills I, II & III (2024). Dát guhtta sekundasaš bihtá visualiserejit mo bieggaturbiinnaid jietnaváikkuhusat hábmejit eanadaga.
[installation image of Tilting at Windmills at MUNCH]
Nuppe bealde lanja projiserejuvvo videodagus Wind Ensemble [Bieggačuojahanjoavku] (2024). Dat čájeha uhca visoža mii lea vuollel 50 mehtera plánejuvvon turbiinnas eret. Balkoŋggas loaiddasta Jawlanalaš musihkar Amr Mdah ja čuojaha sierra komposišuvnna saksofovnnain. Dát šaddá jienalaš vuostehágu ceaggás dahkun, mas leat čielga čanastagat Abu Hamdana ovdalaš dáiddadahkosii Language Gulf in the Shouting Valley [Giellaávži Čuorvunleagis] (2024). Ovttas Abu Saleha njurggonasa ja lávluma jidnemiin šaddá Mdah'a musihkka Jawlanalaš eamiálbmotkultuvrra ávvudeapmin.
[installation shot of Amr Mdah at MUNCH]
Diđolašvuohta šlápmanuoskkideami hárrái orru lassáneamen. Mu Instagram-boraheapmi lea dievva Loop Earplugs máidnosiin, mat ávžžuhit mu «váldit fas vuollásan» šlámaideaddji birrasiid. Mu telefovdna sádde bivddekeahttá munnje «dearvvašvuođadieđuid» man jitnosit mun lean čuojahan musihka belljosiin. Spotify fállá čuojahanlisttuid jienaiguin mat galget hehttet eará jienaid ja eastadit mu šordomis. Jietnaráfehuhttin lea eanet ja eanet oassi kollektiiva govahallamis – muhto makkárin dat duođai lea oaidnit?
Girjjis Atmospheric Noise [Áibmogeardásaš šlápma] čilge Marina Peterson movt šláma mihtideamit – mat leat logahallojuvvon desibelain ja veardiduvvon iešguđetlágan eksponerenkárttaiguin – sirdašuvvet eret duohta vásihusas ja dahket dovddalašvuođaid abstrakšuvdnan.[14] Tilting at Windmills [Doarrut bieggamilluiguin] geahččala dahkat šláma oinnolažžan ja muitáha seammás Abu Hamdana ovdalaš bargguid birra nugo Air Conditioning [Biggoheapmi] (2022).
Dát «jienalaš govaid» installašuvdna, man oidnen Berlinbiennálas jagi 2022, čájehii dan «áibmogeardásaš veahkaválddi» man Israela soahtegirdit, dronat ja veagaiduhtekeahtes áibmofievrrut [UAV] leat dagahan libanonlaš áibmolatnjii 2006 rájes. Visuála ovdanbuktojupmi leai vuođđuduvvon viiddis dieđuid čohkkemii ja lađastallamiidda máŋgga jagi ollodahkii. Bohtosat čájehuvvojedje lanjas dihtoriin, ja dasto ledje maid ollu visuála govat mat olle olles galleriija guhkkodahkii.[15] Sevdnjes suovvabalvvat jalahas alit almmi vuostá molsašudde jiena bisttu mielde ja čájehedje sihke gulolaš nuoskkideami mahtodaga Libanonas ja bázahasgássaid duohta luitosiid áibmogeardái.
Mii dárbbašit dákkár visualiseremiid vai áddegoahtit jiena rolla dákkár konteavsttain. Zifzafa lihkostuvvá ovttastahttit jurddagovaid, gullo- ja oaidnobeliid, ja diktá gehččiid lihkadit ovddas maŋás gaskal jietnaeanadagaid bieggamilluid ovddabealde ja daid leahkima vejolaš čuovvumušaid.
Abu Saleh gieddejidnemiid bokte šattai prošeakta maiddái muhtin lágan jietnavuorkán mas leat báikkálaš servodaga jienat – mánát geat stohket, mieđažat mat hurret ja lottit mat civket eanandoalloreaidduid, čáhcebumppiid ja rundinrogoniid jienaide. Go bieggaturbiinnaid issoras stuorra propeallalieđmmát jorahuvvogohtet, dat eai dušše čuohpa áimmu čađa, muhto dat maiddái botkejit olbmuid, eanadaga ja guđet guimmiideaset oktavuođaid.
Lawrence Abu Hamdan, The Sonic Image. Installasjonsfoto Sharjah Art Foundation 2022.
Okta oassi Zifzafa muitalusas govvida paradoksála dáhpáhusa man birra Jawlanalaš dáiddár ja aktivista Wael Tarabieh lea bájuhan. Bieggaturbiinnaid vuosttaldettiineaset ožžo Jawlanalaččat doarjaga israelalaš birasorganisašuvnna miellahtuin. Sin duogášágga leai seailluhit Jawlana «guoros» ja lunddolaš jaskatvuođa.
Dát «guorosvuođa» govahallan čatná oktii iešguđetge guovlluid mat leat bealljemerkejuvvon ođasmuvvi energiija huksemii. Ležžet dal boazoguohtumat Norggas/Sámis, eamiálbmotguovllut Oaxaca-guovllus Meksikos dahje maŋimuš eananguovllut Jawlanis, de adnojuvvojit dat terra nulliusan – eananguovlun gos eai gusto olmmošlaš dahje ii-olmmošlaš vuoigatvuođat. Nu šaddet sii nu gohčoduvvon «eolialaš ekstraktivismma» čuozáhahkan: Bieggaávkkástallan mii ii leat ávkin báikkálaš servodagaide, muhto lea vuoitun riikkaidgaskasaš investoriidda dahje stáhtalaš eiseválddiide geat historjjálaččat eai leat bálvalan dáid servodagaid bures.[16]
Dán ođasmuvvi energiijašlája duogášeallju leat riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamušat maid stáhtat leat vuolláičállán – Kyoto-roahtogoallu (1997) rájes gitta Parisa-soahpamuša rádjai (2015). Vaikko vel dálkkádatrievdamiid billideaddji čuovvumušat dahketge ahte lea hui hoahppu dahkat juoidá, de muitala dat duohtaášši ollu ahte dat servodagat mat dávjjimusat bivdojuvvojit eanemusat oaffaruššat, leat dat mat jahkelogežiid ollodahkii leat birzzehuvvon. Dasa lassin leat hárve sii geat leat eanemusat váikkuhan dálkkádatrossui.
Uhrolaš bieggapárkkat leat šaddan birasdoaibmabijuid nanu govastahkan. Muhto dat leat guhkkin eret ollislaš čoavddus. Juos Energix’ bieggaturbiinnat huksejuvvošedje Jawlanii, dat buvttadivčče dušše 0,6 proseantta Israela ollislaš energiijadárbbus.[17] Goitge gokčá prošeakta okto badjel 20 proseantta riikka bieggafámu juksanmearis ođasmuvvi energiija šlájas.[18] Dát čájeha stuorra erohusaid dálkkádatjuksanmeriid ja riikkaid duohta energiijadárbbu gaskkas.
Dat čuoččáldahttá maiddái gažaldaga ahte leatgo birasdeasttat šaddan Jawlana eatnamiid (lassi-/ođđasit)koloniserema julggabeallin.
«Veardádallamat leat álo eartnjehasat», Cervantes čálii Don Quijote girjji beakkálmas bájuhusas.[19] Sámi, Jawlana ja Oaxaca territoriat leat hui iešguđetlágán konteavsttat, ja veardádallamat sáhttet leat heivemeahttumat – juos juo eai «eartnjehasat». Liikká dat leat oassi sin solidaritehta ođđa fierpmádagas geaidda ruoná lihkadusa bieggaávkkástallan čuohcá.
Go deaivvadit máŋgganašuvnnalaš fitnodagaiguin ja našuvnnalaštáhtaiguin mat leat dilssit doahttalit riikkaidgaskasaš álbmotrievtti, de sáhttá vuosttaldeapmi orrut leamen ávkkeheapme. Muhto ii leat quijohtalaš dadjat ahte vuosttaldeapmi nuppi sajis sáhttá doalvut doaivaga viidáseappot biekka fáro nuppi sadjái.
[1] https://www.munch.no/en/edvard-munch-art-award/lawrence-abu-hamdan-er-prismottaker-av-edvard-munch-art-award-2019/ Bálkkašumi sadjái lea das rájes boahtán MUNCH Bálkkašupmi, mii gudnejahttá dáiddalaš cealkinfriijavuođa: https://www.munch.no/en/munch-award/.
[2] Geahča su neahttasiiddus gos lea museaid, galleriijaid, biennálaid ja bálkkašumiid listu http://lawrenceabuhamdan.com/information
[3] Earshot [Gulloviidodaga] prošeavttat siskkildit gullanbuorideami ja suopmanlađastallamiid dikkis mii gieđahalai ášši fránskalaš politiijaid vuostá geat godde nuppelotjahkásačča Nahel Merzouk Nanterres; jietna- ja bázahaslađastallamiid veagaiduhtekeahtes áibmofievrruin (UAV) mat áimmus fallehedje journalisttaid Lulli Libanonas; ja akustihkalaš guorahallamiid Saydnayas, Assad ráđđenvuogi illastangiddagasas Syrias. https://earshot.ngo/ neahttasiiddus lea oppalašgeahčaldat buot sin guorahallamiin [maŋimuš rahpan borgemánu 3. beaivvi 2025]
[4] Materiála ii leat vel ovdabuktojuvvon riekteproseassain, muhto lea viidát geavahuvvon vuoigatvuođaid barggus ja almmolaš bajásčuvgejumis, earret eará BBC Arabic buvttadan dokumentáras. Dáiddaprošeaktan Zifzafa lea oamastan iešguđetge hámiid – ealliloaiddastemiid ja dihtorspealuid rájes galleriijaovdanbuktimiid rádjai. MUNCH doarjaga lassin leat prošeavtta dorjon institušuvnnat Barakat Contemporary, Alserkal Arts Foundation, Festival d’Automne à Paris, CENTQUATRE-PARIS ja L’Art Rue, oassin Dream City 2025:s.
[5] Aaron Southlea and Dr Nazeh Brik, WINDFALL - The exploitation of wind energy in the occupied Syrian Golan Heights [Bieggaenergiija ávkkástallan vuollástuvvon syrialaš Golanalážiin] (2019) https://golan-marsad.org/wp-content/uploads/2021/01/Windfall-–-The-Exploitation-of-Wind-Energy-in-the-Occupied-Syrian-Golan.pdf (maŋimuš rahpan borgemánu 2. beaivvi 20205), s. 17.
[6] Ibid s. 12.
[7] K. Kathy, ‘Water is Life: The Legality and Consequences of Israeli Exploitation of the Water Resources of the Occupied Syrian Golan’ [Čáhci lea eallin: Movt Israel ávkkástallá čáhceresurssaid vuollástuvvon Golanalážiin Syrias ja makkár lobálašvuohta ja čuovvumušat das leat] girjjis Forgotten Occupation – Life in the Syrian Golan after 50 Year of Israeli Occupation [Vajálduvvan vuollásteapmi – Eallin syrialaš Golanas maŋŋil israelalaš 50 jahkásaš okkupašuvnna], Al-Marsad – Arab Human Rights Centre in Golan Heights [Arába olmmošvuoigatvuođaid guovddáš Golanalážiin] (2018), s. 119.
[8] Munir Fakher Eldin, ‘Power, Politics and Community: Resistance Dynamics in the Occupied Golan’ [Fápmu, politihkka ja searvvuš: vuosttaldandynamihkka vuollástuvvon Golanas] áigečállagis Journal of Palestine Studies, 49 (1), 2019.
[9] Michael Mason, ‘The Politics of Lifeworld Colonization the Occupied Golan’ [Eallinmáilmmiid koloniserema politihkka vuollástuvvon Golanas] girjjis Dajani, Fakher Eldin & Mason (doaim.), The Untold Story of the Golan Heights – Occupation, Colonisation and Jawlana Resistance [Muitalkeahtes muitalus Golanalážiin – Vuollásteapmi, koloniseren ja Jawlanalaš vuosttaldeapmi] (I.B. Taurus, 2023), s. 23.
[10] ON Dorvvolašvuođa ráđi mearrádus 497 julggaštii Golanalážiid lága eahpegustojeaddjin ja almmá riikkaidgaskasaš lágalaš beavttu haga juovlamánu 17. beaivvvi 1981.
[11] Mason, ibid. s. 40.
[12] Miguel de Cervantes, Don Quixote, jorgalii Tobias Smollett (Wordsworth Editions Limited, 1998), s. 44.
[13] Cambridge Advanced Learner's Dictionary & Thesaurus, Cambridge University Press.
[14] Marina Peterson, Atmospheric Noise – the indefinite urbanism of Los Angeles [Áibmogeardešlápma – Los Angeles geažehis urbanisma] (Duke University Press, 2021), s. 16.
[15] Lawrence ovdanbuktá maiddái dáid «veahkaválddálašvuođa dieđuid» neahttasiiddus airpressure.info vai dat leat albmosat čájáhuslanja seinniid olggobealde.
[16] Howe, C., & Boyer, D. (2016). Aeolian Extractivism and Community Wind in Southern Mexico [Eolalaš ekstraktivisma ja searvvušbiegga Mátta Meksikos]. Public Culture [Almmolaš kultuvra], 28 (2 79), 215–235. http://doi.org/10.1215/08992363-3427427
[17] Bájuhuvvon Earshot’ neahttasiiddus: https://earshot.ngo/investigations/zifzafa (maŋimuš rahpan suoidnemánu 14. beaivvi 2025).
[17] WINDFALL, ibid. s. 26
[18] WINDFALL, ibid. s. 26
[19] Cervantes, ibid. s. 462.
